Antti Rannanjärvi Hauta
Vaimo muuttui tunnekylmäksi - ikäkriisi vai mikä? Ollaan nelikymppisiä, ja suhdetta 15 vuotta takana, kolme lasta meillä. Suhteemme on ollut varsin tasapaksu, turvallinen ja hauska. Vaimoon on voinut luottaa kuin vuoreen, ja hän on ollut semmoinen joka hoitaa kaiken pyyteettömästi, ja samalla hirmuisen aktiivinen touhuamaan kaikenlaista perheen kanssa. Vaimoni on ollut iloinen ja hauska, seksiä ja läheisyyttä on ollut riittävästi, joskin minä olen ollut noissa aloitteen tekijä, ja vaimo sitten "suostunut", Pari vuotta sitten vaimoni muuttui vähitellen kireämmäksi, toki samaan aikaan lasten harrastusmäärät lisääntyi, ja arki oli yhä hektisempää. Samalla vaimoni aloitti urheiluharrastuksen, joka vei loputkin ajan rippeet. Töissä hänellä oli myös kiirettä ja stressiä. Huomasin tuolloin itsekin, ettei meillä jää parisuhdeaikaa juuri lainkaan, eikä ehditty missään käymään kahdestaan. Kun yritin ehdotella, niin vaimolla aina joko väsy tai muita suunnitelmia, esim naapurin lapset tulee illaksi meille.
Antti rannanjärvi haut débit
Antti rannanjärvi
- Frozen deluxe kitara
- UKK-instituutti - Liikkumisen suositus synnytyksen jälkeen
- Antti rannanjärvi haut de gamme
- Antti rannanjärvi haut niveau
- Antti koskelin
- Antti rannanjärvi hauta
- Tulehtunut napa hoito 14
- Antti rannanjärvi haut des pages
- Antti pentikainen
Ja kun sanoin että aikani ehdotin, ja sain torjuntaa, ja lopetin ehdottelut. Niin hän käänsi asian niin, että olis pitäny valita päivät paremmin, milloin ehdottaa, ja tarpeeksi ajoissa, esim 2 viikkoa etukäteen, kun hänellä on omaa elämää niin paljon, toisin kuin minulla. Vaimoni tokaisikin, että hankkisit säkin elämän, niin ei tarttis aina hänessä roikkua. Ja kun en edes mitenkään roiku. Vaimoni tavallaan haluaa että ehdottelisin kaikenlaista yhteistä, että hän pääsisi torjumaan ja sanomaan että hanki elämä. Sitten jos teen omia juttuja, näen kavereitani, enkä ehdottele hänelle mitään, niin sitten olenkin huono mies, joka "ei koskaan" yllätä eikä vie mihinkään esim ravintolaan tms. Aivan mahdotonta käydä rakentavaa keskustelua vaimoni kanssa. Minusta on yhtäkkiä tullut syyllinen aivan kaikkeen, ja vikoja löytyy yhtäkkiä aivan kaikesta. Tuntuu että kaikki nuo asiat mitä olen kokenut vaimoni osalta kummallisiksi, esim yhtäkkinen haluttomuus tehdä yhdes asioita, onkin kääntynyt minun syyksi.
— Eristysvankeja pidetään sellissä 23 tuntia vuorokaudessa. He saavat olla yhteydessä vain omaisiinsa ja asianajajaansa. Tunnin verran saa jaloitella katolla. Synti eristää ihmistä samalla tavalla, Meijer havainnollistaa — Martti Luther on sanonut, että synti on itseensä käpertymistä. Rikkinäinen ihminen ei välttämättä kykene kontaktiin muiden kanssa. Klassisen teologian mukaan helvetti on yksinäisyyttä Havahtuminen vastuuseen Meijer kuvailee, että ihminen on synnissä marinoitu. Silti vastuu omista teoista on otettava, muuten olisimme vain isoja lapsia. — On hyvä asia, että ihminen tuntee tehneensä väärin. Silloin on mahdollista ottaa vastuu teoistaan, vaikkei synnittömäksi tulekaan. Johannes Kastaja oli aikansa mörökölli, joka julisti kääntymistä. Hänen sanomansa oli, että herätkää katsomaan, minne olette menossa. Meijer listaa Johanneksen nykyaikaisiksi seuraajiksi Pentti Linkolan, Jaakko Löytyn ja Pelle Miljoonan. — Kaikki he puhuvat vastuunottamisesta. Jos vastuuta ei oteta, maailma menee päin helvettiä.
Kukapa ei kaipaisi vapautusta. — Synnintunto on sitä, että uskaltaa katsoa rikkomustaan kohti. Jos ei uskalla, ei pääse siitä vapaaksi. Jeesus sanoi aikalaisilleen: jos sanotte, että teissä ei ole syntiä, synti pysyy teissä. Nykyajan riippuvuuksista kärsiviä ihmisiä hoideta samaan tapaan. Ei voi päästä ongelmista irti, jos ei pysty myöntämään, että on ongelma. Meijer muistelee Raamatun kertomusta pääsiäisaamusta. Jeesuksen ystävät rientävät ristiinnaulitun opettajansa haudalle, mutta kuollutta ei näy missään. Enkeli kertoo, että Jeesus on noussut kuolleista ja on elossa. Opetuslasten täytyy kuitenkin nähdä omin silmin, että hauta on tyhjä. He kurkistavat kallion koloon louhittuun hautaluolaan. — On aika pelottavaa mennä sisälle hautaluolaan. Mutta opetuslasten oli pakko saada varmistaa asia. Samalla tavalla meidän on uskallettava katsoa kuolemaa silmiin, syntiä kohti — ja luotettava siihen, että emme me sinne huku, että meillä on turvaköysi. Jos ei suostu katsomaan syntiä, se pitää otteessaan.
Thursday, 25 March 2021